Luin kirjoja juoluperinteistä (Liisa Merenkylä, Joulukonttiu ; Kaisu Vuolio, Suomalainen Joulu ; Satu Aalto, Suuri perinnekirja ; Sirpa Karjalainen, Juhlan aika) ja voisin vaikka kirjoittaa
PALASEN JOULUN HISTORIAA ja liittää mukaan muutaman kauniin kuvan


Palataan ajassa taaksepäin, vaikkapa vuoteen 1905, jolloin joulu näytti tälläiselta. Lapset leikkivät kuusen ympärillä, joka on koristettu olkikoristen, piparen, omenoin ja tietenkin kuusessa palaa aidot kynttilät.
Ennen joulua aherrettiin. Kynttilöiden valaniminen oli yksi joulun alus töistä. Teurastuksessa jäänyt tali sulatettiiin ja villalangasta punottiin sydämet kynttilöille. Sydämiä kastettiin sulaan taliin ja näin syntyi kynttilöitä. Yksi kynttiläerikoisuus kuului erityisesti joulun aikaan: se oli kolmihaaraiseksi valettu kyntillä, minkä kuului asettaa juhlapöytään.
Jouluruokien valmistamiseen kului aikaa päiväkausia. Leivät, piparit ja kakut piti leipoa, lipeäkala liottaa eikä laatikkoruokia saanut uhohtaa. Joulusahdin piti olla valmista jo Tuomaan päivänä, koska silloi talon miesväki tahtoi testata juoman maun.
Koti kuurattiin lattiasta kattoon ja aaton kruunasi joulusauna, missä talonväki, piiat ja rengit mukaan lukien, peseytyivät jouluun. Nyt voi juhla alkaa!

Kuva kynttilöiden valamisesta

Tiernapojat toivottamassa hyvää joulua taloihin viimevuosisadan alussa.
; Ja me toivotamm ja me toivotamm onnellista ja hyvää joulua!;

Suomen Turku julistaa joulurauhan vuonna 1904. ;... huomenna, jos Jumala suo...;